Marjasinikuusama ’Lebeduska’
Tutustu myös
Marja-ja hyötykasvit
Kanadasta lähtöisin oleva lajike. Runsas satoinen, marjat todella suuria ja maukkaita, kypsyy elo-syyskuussa. ’Nord Blue’ on 60-80 cm korkea lajike. Itsepölytteinen, mutta hyötyy toisen lajikkeen pölytyksestä. Kasvupaikka aurinkoinen, tuulensuojainen. Maa runsasravinteinen, läpäisevä ja kalkitsematon, hapan ph4.5-5.5. Vyöhyke lV-V.
Marja-ja hyötykasvit
Mortti on FinE -taimi, jonka härmänkestävyys ja satoisuus ovat yhtä hyvät kuin Öjebyn -lajikkeella, mutta Mortti on pystykasvuinen. Marjat paksukuorisia ja kiinteitä, vomakasmakuisia, Lajike kestää hyvin karviais härmää. marjat sisältävät paljon C-vitamiiniä. Hyvä tuoremarja. Menestyy hyvin lV vyöhykeellä.
Marja-ja hyötykasvit
Hillittykasvuinen, muodoltaan pyöreä ja tiheästi haaroittuva, joinkin verran piikkisä pensas. Marjat isokokoisia ja niissä on runsaasti C-vitamiinia jopa yli 300 mg/100 g. Lisäksi marjassa on mm. karoteenia, B-, E-, F-, K-, ja P -vitamiineja. Kasvupaikka aurinkoinen, vomakkaita juuriversoja kasvattava pensas kestää hyvin tuulta ja suolaa. Tyrnit ovat tuulipölytteisiä vaatii pölyttäjäkseen hedetyrnin.
Marja-ja hyötykasvit
Hillittykasvuinen noin 2 m korkea, pyöreä ja tiheästi haaroittuva pensas. Oranssin väriset marjat hieman isommat kuin ’Tytillä’ niissä on runsaasti C-vitamiinia 200 mg/100 g, lisäksi marjassa on karoteenia sekä B-, E-, F-, K-, ja P-vitamiineja. Satoa täysikasvuinen pensas tuottaa n. 3-8 kg. Lajike vähpiikkinen, marjat säilyvät pensaissa pitälle talveen.
Marja-ja hyötykasvit
Kotimainen jaliste, pystykasvuinen. Pensaan ulkonäkö on poikkeava muihin punaherukoihin verrattuna, kukat ovat vaaleanpunaiset, lehdet tummanvihreät ja marjan muoto hieman pisaramainen. Marjojen maku on makean hapokas, sopivat hyvin myös tuorekäyttöön. Vyöhyke V.
Marja-ja hyötykasvit
Hinnomäen keltainen on aikainen lajike. Erittäin makea, marjat suuria vihreänkeltaisia, kypsyy elokuun alkupuolella. Kasvupaikka aurinkoinen, runsasravinteinen, läpäisevä hyvin kalkittu ph 6.0-6.5.
Marja-ja hyötykasvit
300 vuotta vaha lajike, siitä on kehitetty vuosien saatossa erilaisia paikalliskantoja. Pystykasvuinen -ja tukevaoksainen ja suuri pensas. Satoisa ja härmänkestävä. Pensaat eivät tarvitse tuentaa, mutta vaativat kasvutilaa enemän kuin muut herukkapensaat. Kasvupaikka aurinkoinen tai puolivarjoinen, maaperä, tuore, runsasravinteinen, läpäisevä hyvin kalkittu maa ph 6-6.5.
