Mustaherukka ’Mikael’, koeviljelyssä
Syntynyt ’Brödtorp’ lajikkeen kolmen perättäisen itsepölytyksen tuloksena. ’Mikael’ on pystykasvuinen
ja härmänkestävä. Marjat erittäin maukkaita, soveltuu hyvin tuorekäytöön. Lajike menestyy hyvin myös
Pohjois-Suomessa.
Tutustu myös
Marja-ja hyötykasvit
Norjassa jalostettu lajike. Erittäin isot marjat, hyvän makuisia. Pensas hillittykavuinen ja pysty jonkin verran lamovava. Talven kestävä lajike.
Marja-ja hyötykasvit
Kanadalainen saskatoon ’intiaanien mustikkapuu’ on marjanviljelyyn jalostettu tuomipihlaja. Pyöreä muotoinen pensas kasvaa 3 m korkeaksi. Sato kypsuu tasaisesti ja marjat kookkaita jopa 18 milliä. Pensaat ovat itsepölytteisiä. Loppukesällä kypsyvät makeat tummansiniset marjat tuovat mieleen mustikat. Kasvupaikka aurinkoinen, tuore, ravinteinen, läpäisevä ja hyvin kalkittu ph 6-6,5. Linnuille herkkumarja, vaatii ennen poimintaa suojauksen.
Marja-ja hyötykasvit
Hillittykasvuinen, muodoltaan pyöreä ja tiheästi haaroittuva, joinkin verran piikkisä pensas. Marjat isokokoisia ja niissä on runsaasti C-vitamiinia jopa yli 300 mg/100 g. Lisäksi marjassa on mm. karoteenia, B-, E-, F-, K-, ja P -vitamiineja. Kasvupaikka aurinkoinen, vomakkaita juuriversoja kasvattava pensas kestää hyvin tuulta ja suolaa. Tyrnit ovat tuulipölytteisiä vaatii pölyttäjäkseen hedetyrnin.
Marja-ja hyötykasvit
MTT:n Piikkiön jalostama viherherukkalajike. ’Venny’ on pystykasvuinen, isomarjainen, marjat eivät varise heti kypsyttyvään. Marjojen C-vitamiini pitoisuus on suuri 240 mg/100 g marjoja. Viherherukat ovat mustaherukan muunnoksia, marjat kellanvihreitä ja miedon makuisia ja makeita. Kasvupaikka aurinkoinen tai puolivarjoinen, runsasravinteinen, läpäisevä hyvin kalkittu ph 5.5-6.5.
Marja-ja hyötykasvit
Suomessa eniten viljelty lajike. Lajike jalostettu Pohjois-Ruotsissa. Marjat ovat suuria, kypsyvät pensaassa saman aikaisesti. Tertuissa 4-5 marjaa, mutta ne ovat suuria. Pensas lamovava tarvitsee oksatuet. Hyvin härmän kestävä. Vyöhyke Vl.
