Kanadalainen saskatoon ’intiaanien mustikkapuu’ on marjanviljelyyn jalostettu tuomipihlaja. Pyöreä
muotoinen pensas kasvaa 3 m korkeaksi. Sato kypsuu tasaisesti ja marjat kookkaita jopa 18 milliä.
Pensaat ovat itsepölytteisiä. Loppukesällä kypsyvät makeat tummansiniset marjat tuovat mieleen
mustikat. Kasvupaikka aurinkoinen, tuore, ravinteinen, läpäisevä ja hyvin kalkittu ph 6-6,5.
Linnuille herkkumarja, vaatii ennen poimintaa suojauksen.
Tutustu myös
Marja-ja hyötykasvit
Suomessa eniten viljelty lajike. Lajike jalostettu Pohjois-Ruotsissa. Marjat ovat suuria, kypsyvät pensaassa saman aikaisesti. Tertuissa 4-5 marjaa, mutta ne ovat suuria. Pensas lamovava tarvitsee oksatuet. Hyvin härmän kestävä. Vyöhyke Vl.
Marja-ja hyötykasvit
Norjassa jalostettu lajike. Erittäin isot marjat, hyvän makuisia. Pensas hillittykavuinen ja pysty jonkin verran lamovava. Talven kestävä lajike.
Marja-ja hyötykasvit
Mortti on FinE -taimi, jonka härmänkestävyys ja satoisuus ovat yhtä hyvät kuin Öjebyn -lajikkeella, mutta Mortti on pystykasvuinen. Marjat paksukuorisia ja kiinteitä, vomakasmakuisia, Lajike kestää hyvin karviais härmää. marjat sisältävät paljon C-vitamiiniä. Hyvä tuoremarja. Menestyy hyvin lV vyöhykeellä.
Marja-ja hyötykasvit
Kotimainen puolikorkea lajike. Hyvä talvenkestävyys. Satoisa isomarjainen, vaatii ristipölytyksen. Aino ja Alvari lajiketta kannattaa viljellä rinnakkain. Pensaalla korkeutta 80-90 cm. Marjat kypsyvät elokuun alussa. Siniset isot marjat ovat makeita ja aromikkaita. Kukkii alkukesällä valkoisin kukin, syysväri punainen. Kasvupaikka aurinkoinen, maa runsasravinteinen, läpäisevä ja kalkitsematon, hapan ph 4.5-5.5. Vyöhyke V.
Marja-ja hyötykasvit
Jorma on terve ja kestävä FinE taimi. marjat suuria ja naukkaita, sopivat tuorekäyttöön. Pensaat sopivat, myös aidanteeksi. Kasvupaikka aurinkoinen, suojainen ja lämmin, maa runsasravinteinen. Lannoitus rodo / havupuille tarkoitetuilla lannotteilla. Pensasmustikat vaativat ristipölytyksen. Korkeus 100-130 cm. Vyöhyke lV-V.
Marja-ja hyötykasvit
MTT:n Piikkiön jalostama viherherukka lajike. Pystykasvuinen, marjat vihreänkeltaisia ja sokeripitoisuus suuri. Viherherukat ovat mutaherukan muunnoksia. Kasvupaikka aurinkoinen tai puolivarjo, tuore, runsasravinteinen, läpäisevä ja hyvin kalkittu ph 5.5-6.5. Marjat sisältävät runsaasti C-vitamiinia 240 mg / 100 g.

