Saskatoon. Marjatuomipihlaja ’Smoky’, koeviljelyssä
Kanadalainen saskatoon ’intiaanien mustikkapuu’ on marjanviljelyyn jalostettu tuomipihlaja. ’Smoky’ on pystyoksainen, reilun kahden metrin korkuinen lajike, jolla on runsas sato ja 13-14 millin marjat. Täysin terveet tuomipihlajat sopivat luonnonmukaiseen viljelyyn. Lajikkeet ovat itsepölytteisiä, joten yksikin pensas tuottaa satoa. Loppukesällä kypsyvät makeat, tummansiniset marjat tuovat mieleen mustikat. Marjat katoavat lintujen suihin, ellei marjoja poimita pian niiden kypsyttyä. Ne soveltuvat parhaiten hilloksi ja mehuksi yhdessä muiden marjojen kanssa. Kukinta: Valkoiset, tuomea muistuttavat kukkatertut puhkeavat touko-kesäkuussa. Kasvupaikka: Aurinko, tuore, runsasravinteinen, läpäisevä ja hyvin kalkittu (pH 6-6,5). Aurinkoisella paikalla marjoista tulee maukkaimmat.
Tutustu myös
Marja-ja hyötykasvit
Norjassa jalostettu lajike. Erittäin isot marjat, hyvän makuisia. Pensas hillittykavuinen ja pysty jonkin verran lamovava. Talven kestävä lajike.
Marja-ja hyötykasvit
Syntynyt ’Brödtorp’ lajikkeen kolmen perättäisen itsepölytyksen tuloksena. ’Mikael’ on pystykasvuinen ja härmänkestävä. Marjat erittäin maukkaita, soveltuu hyvin tuorekäytöön. Lajike menestyy hyvin myös Pohjois-Suomessa.
Marja-ja hyötykasvit
Hillittykasvuinen, muodoltaan pyöreä ja tiheään haaroittuva pensas. Hyvä pölyttäjä emilajikkeille. Pensas jonkin verran piikkisä, ksvukorkeus 2-3 m. Kestää voimakkaita tuulia ja suolaa, käy myös koristepensaana. Tyrni on tuulipölytteinen.
Marja-ja hyötykasvit
Kanadasta lähtöisin oleva lajike. Runsas satoinen, marjat todella suuria ja maukkaita, kypsyy elo-syyskuussa. ’Nord Blue’ on 60-80 cm korkea lajike. Itsepölytteinen, mutta hyötyy toisen lajikkeen pölytyksestä. Kasvupaikka aurinkoinen, tuulensuojainen. Maa runsasravinteinen, läpäisevä ja kalkitsematon, hapan ph4.5-5.5. Vyöhyke lV-V.
Marja-ja hyötykasvit
Runsassatoinen, härmänkestävä lajike. Pensas pystykasvuinen ja harvahko, haaroja muodostuu vähän. Vyöhyke V.
Marja-ja hyötykasvit
Hinnomäen keltainen on aikainen lajike. Erittäin makea, marjat suuria vihreänkeltaisia, kypsyy elokuun alkupuolella. Kasvupaikka aurinkoinen, runsasravinteinen, läpäisevä hyvin kalkittu ph 6.0-6.5.
Marja-ja hyötykasvit
Melalahden ja Öjebyn risteytymä. Jalostettu Norjassa. Marjat keskikokoisia, runsas satoinen. Pensas jonkin verran lamovava. Pensastaimien saatavuus heikko.
Marja-ja hyötykasvit
MTT:n Piikkiön jalostama viherherukkalajike. ’Venny’ on pystykasvuinen, isomarjainen, marjat eivät varise heti kypsyttyvään. Marjojen C-vitamiini pitoisuus on suuri 240 mg/100 g marjoja. Viherherukat ovat mustaherukan muunnoksia, marjat kellanvihreitä ja miedon makuisia ja makeita. Kasvupaikka aurinkoinen tai puolivarjoinen, runsasravinteinen, läpäisevä hyvin kalkittu ph 5.5-6.5.
