Kanadalinen intiaanien mustikkapuu runsassatoinen on pyöreä 4-5-metrinen kasvi. Marjat 15-18 millin kokoisia. Täysin terveet tuomipihlajat sopivat luonnonmukaiseen viljelyyn. Lajikkeet ovat itsepölytteisiä, joten yksikin pensas tuottaa satoa. Loppukesällä kypsyvät makeat, tummansiniset marjat tuovat mieleen mustikat. Marjat katoavat lintujen suihin, ellei marjoja poimita pian niiden kypsyttyä. Ne soveltuvat parhaiten hilloksi ja mehuksi yhdessä muiden marjojen kanssa. Kukat valkoiset, puhkeavat touko-kesäkuussa. Kasvupaikka aurinkoinen, tuore, ravinteinen, läpäisevä ja hyvin kalkittu (pH 6-6,5). Aurinkoisella paikalla marjoista tulee maukkaimmat.”
Tutustu myös
Marja-ja hyötykasvit
Kotimainen pensasmustikka puolikorkea lajike, Satoisa ja isomarjainen, vaatii ristipölytyksen. Aino ja Alvari lajiketta kannattaa viljellä rinnakkain. Pensas on 80-90 cm korkea ja noin 1 m leveä. Siniset isot marjat ovat makeita ja aromikkaita ja kypsyvät elokuun alussa. Kukkii alkukesällä valkoisin kukin, syysväri on punainen. Kasvupaikka aurinkoinen, maa runsasravinteinen, läpäisevä ja kalkitsematon, hapan ph 4.5-5.5.
Marja-ja hyötykasvit
Syntynyt ’Brödtorp’ lajikkeen kolmen perättäisen itsepölytyksen tuloksena. ’Mikael’ on pystykasvuinen ja härmänkestävä. Marjat erittäin maukkaita, soveltuu hyvin tuorekäytöön. Lajike menestyy hyvin myös Pohjois-Suomessa.
Marja-ja hyötykasvit
Melko myöhäinen, paksukuorinen herkkumarja, sato kypsyy elokuun puolivälissä. Tummanpunaiset marjat ovat keskikokoisia, pensaat härmänkestäviä. Pensaat kasvavat noin 1 m korkuisiksi. Kasvupaikka aurinkoinen, tuore, runsasravinteinen, läpäisevä hyvin kalkittu ph 6-6.5.
Marja-ja hyötykasvit
Kotimainen jaliste, pystykasvuinen. Pensaan ulkonäkö on poikkeava muihin punaherukoihin verrattuna, kukat ovat vaaleanpunaiset, lehdet tummanvihreät ja marjan muoto hieman pisaramainen. Marjojen maku on makean hapokas, sopivat hyvin myös tuorekäyttöön. Vyöhyke V.
Marja-ja hyötykasvit
Hillittykasvuinen, muodoltaan pyöreä ja tiheästi haaroittuva, joinkin verran piikkisä pensas. Marjat isokokoisia ja niissä on runsaasti C-vitamiinia jopa yli 300 mg/100 g. Lisäksi marjassa on mm. karoteenia, B-, E-, F-, K-, ja P -vitamiineja. Kasvupaikka aurinkoinen, vomakkaita juuriversoja kasvattava pensas kestää hyvin tuulta ja suolaa. Tyrnit ovat tuulipölytteisiä vaatii pölyttäjäkseen hedetyrnin.
Marja-ja hyötykasvit
Oranssinpunaiset kukat avutuvat touko-kesäkuussa. Omenan kaltaiet keltaiset hedelmät kypsyvät syys-lokakuulla. Sitruunahedelmille maistuvat ja tuoksuvat hedelmät. Kvitteni on terve vajaan metrin korkuinen, lumen yläpuoliset osat paleltuvat talvella, mutta lumen suojassa olevat osat kukkivat ja tuottavat satoa lV jopa V vyöhykkeelle saakka. Pakkasen uhkaamat hedelmät voidaan jälkikypsyttää huoneen lämmössä, kestävät huoneen lämmössä useita viikkoja. Hedelmät sisältävät runsaasti […]
Marja-ja hyötykasvit
MTT:n Piikkiön jalostama viherherukkalajike. ’Venny’ on pystykasvuinen, isomarjainen, marjat eivät varise heti kypsyttyvään. Marjojen C-vitamiini pitoisuus on suuri 240 mg/100 g marjoja. Viherherukat ovat mustaherukan muunnoksia, marjat kellanvihreitä ja miedon makuisia ja makeita. Kasvupaikka aurinkoinen tai puolivarjoinen, runsasravinteinen, läpäisevä hyvin kalkittu ph 5.5-6.5.
